Tontilla työt edistyy mallikkaasti, kiitos ahkerien työmiesten, jotka ovat apunamme tässä vaiheessa. Ensi viikolla pääsen siis paremmin kuvaamaan tontille. Sisällä väliseinät ovat pian levytetty toiselta puolelta, tarvittavat kattojen alaslaskut tehty sekä kosteiden tilojen kiviseinät muurattu. Myös autokatoksen osalta työt on aloitettu ja runko nousee ensi viikon aikana. Paljon näkyviä juttuja siis. Seuraavaksi koittaakin sitten ei niin näkyviä asioiden vaihe, kun mieheni vetää sähköt ja ilmastointiputket. Mieli polttelee muuttamaan, vaikka järki sanoo, että eihän tässä kiire ole.

 

 

Tarkkasilmäinen erottaa, että meillekin on kotiutunut paljon ihastusta herättäneitä Hobstar-laseja. Monikäyttöinen lasi, joka toimi kuvausten ajan maljakkona. Erinomainen joululahjaideakin.

 

Pikakuulumiset myös tontilta. Tiedättekö siellä rakennetaan väliseiniä! Yritän viikonlopun aikana käydä kuvaamassa, pääsette paremmin kärrylle! Mukavaa loppuviikkoa!

 

// Our small bathroom and some Hobstar-glasses.

 

Pimeäkammoisena ihmisenä joulu on se, mihin takerrun kynsin hampain, sillä siitä eteenpäin viikot vievät kohti kevättä ja aurinkoa. Nyt vain tuntuu, että joulu ei innosta. Pitkälti tämä johtuu varmasti rakentamisesta ja tästä väliaikaisesta kodista. Ensin ajattelin sivuttaa koko joulun, mutta lasten vuoksi se tuntuisi kohtuuttomalta, vaikka aaton ja joulupäivän vietämmekin jälleen sukulaisten luona. Niinpä täällä on yritetty saada joulufiiliksestä kiinni koko viikonloppu; sisustuslehtiä, glögiä, pipareiden leivontaa ja joulutähtikin löysi tiensä ikkunaan. Pinterest on myös oiva apukeino.

 

// It's time for the Christmas spirit to arrive.

 

Tontilla on jälleen otettu pieniä askeleita eteenpäin, mutta yksi iso päätös tehtiin muutama viikko takaperin, kun uuden talomme takkatoimittaja saatiin vihdoin valituksi. Tätä asiaa pyöriteltiin ensimmäisen kerran jo kesällä, joten mistään nopeasta päätöksestä ei ollut kyse. Kriteereinä meillä oli kevytrakenteinen, moderni ja varaava takka. Lisäksi takka voi olla enintään 75cm leveä, koska isompaa ei sille varattuun tilaan mahdu. Lisäksi mielessä oli myös tietty euromäärä, jonka takkaan olimme valmiit panostamaan. Päälämmöntuottaja on maalämpö ja sen vuoksi kevytrakenteinen takka riittää meille.

 

*Tuotteesta on saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan. Postaus on toteutettu yhteistyössä Nordpeisin (www.nordpeis.eu) kanssa.

Lopuksi terveiset Helsingistä. Ajattelin, että olisin pystynyt iPadilla kirjoittamaan teille postauksia, mutta eipä se tekniikka niin vain toiminutkaan. Onko joku muu onnistunut?

// Larger views of the boys room.

 

Hyvää isänpäivää! Täällä ollaan vietetty rauhallinen päivä perheen kanssa. Huomenna alkaa opiskeluiden toinen jakso Helsingissä. Pojat ovat matkalla yökylään ja itse yritän kerätä tavaroita kasaan. Illalla pitäisi vielä käydä eristämässä muutama ilmastointiputki talolla. Kaikki hyvin kunhan ehtii yhdeksäksi telkkarin ääreen. Kosto palaa uuden tuotantokauden jaksoin. Ja hei, en voi kylliksi hehkuttaa tuota sängyn päädyssä olevaa takkaa, voi kunpa tuon palasen tästä kodista voisi viedä mukanaan uuteen.

 

// Happy Fathers' day!

Lattiaan on haussa myöskin tumma laatta, joka olisi mahdollisesti yhtenäinen kodinhoitohuoneessa ja molemmissa vessoissa.  Laattakoko voi vaihdella. Ja itse asiassa jossakin vaiheessa ajattelin, että kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen tilanjako tapahtuisi laattakokoa vaihtamalla. Pohjakuvassa näkyvää seinää ei ole tarkoitus rakentaa. Siihen tulee mahdollisesti myöhemmin lasiseinä.



Täällä ei varsinaisesti hiljennytä Pyhäinpäivän viettoon, vaan arki rullaa rakennustalkoiden merkeissä eteenpäin. Kuitenkin viime sunnuntai-illan Rautavaaran tapahtuma sekä maanantai-iltana sattunut tulipalo Raumalla ovat saaneet miettimään elämää ja rakkaimpia normaalia enemmän. Osa näistä ajatuksista on jo peräisin elokuulta, jolloin tuntui, että ylimääräiset resurssit omassa elämässä olisivat olleet tarpeen.

Mielessäni olen jotenkin jakanut tämän talonrakennuksen kahteen vaiheeseen, aikaan ennen talopaketin saapumista ja aikaan jälkeen talopaketin pystytyksen. Aika ennen paketin saapumista oli hektisempää, koska tietyt asiat täytyi saada tehdyksi. Nyt kun pystytys on lähes valmis, on loppu enää lähinnä itsestä kiinni.

Kun tähän projektiin ryhdyimme, sovittiin yhdessä mieheni kanssa, että tätä viedään eteenpäin lasten ehdoilla. Pojat ovat kuitenkin tärkeintä ja meillä on ainakin teoriassa koko loppuelämä aikaa rakentaa uutta kotia. Muutamaan otteeseen on kuitenkin täytynyt itseään asiasta muistuttaa, niin helposti se unohtuu. Tontilla huomaan toistavani, että "Odota, äiti tulee kohta!". Tai kun jokin tehtävä vie mennessään ja äkkiä huomaan, että eihän minulla ole käsitystäkään, missä lapseni ovat. Isompi täyttää viisi, ja hänellä on aikalailla omat menonsa tontilla jo. Tutut kaverit asuvat naapurissa. Pienempi sen sijaan on vasta vajaa kahden ja puolen, ja vaikka reipas tapaus onkin, on hänen perään katsottava tarkemmin. Kovasti haluaisi olla menossa jo isompien poikien mukana, ja sen vuoksi vanhemmilla olisi käyttöä selkäpuolen silmäparillekin.

Hommaa ei myöskään helpota se, että molemmilla pojilla tuntuu olevan jonkinasteinen uhma tällä hetkellä. Tai ainahan lapsilla jokin vaihe on, mutta tämä tuntuu olevan astetta lujempi. Tuo tontilla olo on silti siitä ihanaa, että harvoin siellä kumpikaan kiukuttelee. Korkeintaan pois lähdettäessä. Joka tapauksessa rakentaminen ottaa helposti yliotteen arjesta ja eilen illalla pysähdyin oikein miettimään tätä. Olenko kysynyt, miten päivä sujui ja oliko kavereiden kanssa kivaa? Olenko halannut ja pitänyt sylissä riittävästi? Lohduttanut, kun kivi nirhaisee nilkkaa. Yrittänyt ymmärtää, miksi miekaksi ei kelpaa mitkä tahansa puunpalat. Sietänyt väsyneen lapsen kiukuttelua ja rajojen kokeilua. Kertonut, että rakastan yli kaiken.

Vaikka tämä taloprojekti tärkeä onkin, se ei saa olla liian tärkeä. Tärkeintä on meidän perhe, tässä ja nyt. Talon kyllä ehtii. Ja vaikka nytkin häärätään tontilla, muistetaan silti pitää omista huolta. Rauhallista Pyhäinpäivää!